Järjestöt tarjoavat resurssiviisasta tukea

Mielipidekirjoitus Aamupostissa 2025
**
Järjestöjen merkitys hyvinvointialueilla
Viikko alkoi Keusoten valtionavustushankkeiden ohjausryhmän kokouksella. Kokouksessa keskusteltiin myös järjestöyhteistyöstä ja mainittiin avustukset. Keusote tiputtaa järjestöavustustensa euromäärää vuonna 2025. Keusoten alueella tulisi olla enemmän rahallista tukea järjestöille - kolmas sektori tukee kumppaneiden palvelutoimintaa mm. ennaltaehkäisevällä työllä. Kun kolmas sektori ottaa kopin ihmisestä, ei usein tarvita kalliita ja raskaita palveluja julkisen järjestämänä. Korjaava työ on aina kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy.
Vertasin kahta hyvinvointialuetta. Vantaa-Keravan hyvinvointialueen järjestöavustukset olivat 2024 850 000 €/ 278 000 asukasta eli 3,05 €/ asukas ja jos Keusotessa 2025 jaettavana on 400 000 €, niin se on 2 €/ asukas.
Molemmissa summissa on sekä toiminta- että kumppanuusavustukset.
Meillä on perustettu järjestövetoinen Järjestöneuvottelukunta jo 2022. Se koostuu viidestä itsenäisestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen teemaverkostosta. Toimintaan ovat tervetulleita myös muut kolmannen sektorin toimijat, sillä kaikki järjestöjen tekemä työ edistää alueen asukkaiden hyvinvointia.
Järjestöneuvottelukunta on ollut hyvä kumppani hyvinvointialueelle eikä sen toimintaan ole tarvinnut näinä vuosina lainkaan käyttää järjestöavustuksia. Pitkälti siksi, koska alueella on kaksi vahvaa verkostojärjestöä, joiden rahoitus tulee valtakunnallisesti.
Verkostojärjestöt alueella ovat Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto jossa itse työskentelen ja toimin alueellisen yhteistyön osalta mm. Keski-Uudenmaan Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajana ja Hyvinkään Yhdistykset, jonka toiminnanjohtaja Anni Rekilä mm. vetää Monialajärjestöt ja muut -teemaverkostoa. Hyvinkään Yhdistysten toiminta on erittäin merkittävää esimerkiksi kaupungin kohtaamispaikkana – Onnensillalla on valtavasti kävijöitä ja toiminta on monipuolista ja vilkasta.
Valtakunnalliset avustukset pienenivät merkittävästi vuonna 2025 ja tulevat pienemään lisää. Alueelliset avustukset pienenevät, ja säästöjä haetaan myös kuntatasolla. Kun kaikkien tasojen avustukset kolmannelle sektorille pienenevät, järjestöt eivät pysty auttamaan niin monia ihmisiä kuin aiemmin. Samaan aikaan julkisen tuki suoraan ihmisille vähenee. Siksi tässä haasteellisessa tilanteessa tulisi nimenomaan panostaa kolmannen sektorin toimijoihin ja lisätä avustuksia sekä kunnallisesti että alueellisesti.

Mielipidekirjoitus Keski-Uusimaa -lehdessä 2025
**
Ylös, ulos ja lenkille!
Hyvä kunto ja terveys keski-ikäisenä petaa parempaa vanhuutta. Aivan paras panostus on oma terveys.
Olen peruskoulussa ollut se suorittajatyttö, joka ei vaan pärjännyt urheilukilpailuissa.
Pelkäsin hiihtokilpailuja ja joukkuepelejä, joissa olin aina se viimeinen
valittu. Opin, että on niitä hyviä ja urheilullisia ja sitten meitä, jotka
eivät vaan osaa. Tulin siihen tulokseen, että minä olen lukijatyyppi.
Vaati paljon ajattelun muutosta, että tajusin saattavani tykätä liikkumisesta. Muutos lähti nelikymppisenä siitä, kun yksi lapsista toivoi synttärilahjaksi perheen yhteistä vaellusmatkaa. Sitten työkaveri haastoi pyöräilyporukkaan mukaan. Nyt 15 vuotta myöhemmin liikun suositusten mukaisesti ja monipuolisesti. Minua liikuttaa koira ulkona päivittäin, joka viikko järvenpääläinen McDanze sekä tanssien että pilateksen avulla ja lihaskuntoa teen kotona netin ohjeilla.
Kuuntelin alustusta liikkumiseen liittyvästä viestinnästä ja jäin pohtimaan, mikä itseäni puhuttelisi. Ylös, ulos ja lenkille! -tyyppisiä kampanjoita on ollut paljon mutta ne eivät motivoi kaikkia. Tiedosta ei ole puute Suomessa, vaan siitä, mikä saa yksilön tekemään ja lähtemään.
Minä saan liikunnasta resilienssiä – jaksan sekä fyysisesti että henkisesti paremmin, kun olen hyvässä kunnossa. Olen iloisempi, kun ulkoilen. Olen nähnyt vierestä, miten oma isäni pärjää iäkkäänä hyvin, kun on jaksanut liikkua päivittäin.
Nojatuolissa viihtyvästä teinistä kasvoi liikkuva aikuinen, mutta se vaati ajattelun muutosta, omien tapojen muuttamista ja omien juttujen löytämistä.

Tammikuussa 2025 HUS, McDanze ja Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto järjestivät koulutuspäivän, jonka tarkoitus oli edistää vertaistukea syöpäpotilaan hoitopolulla.
Päivä huipentui flashmob-tanssiesitykseen Siltasairaalassa ja sen jälkeen tanssi videoitiin.
HUS jakoi #sairaanhyvääseuraa-videon tällä saatteella:
"On merkityksellistä saada keskustella kokemuksistaan toisen saman kokeneen kanssa. Toisten kokemusten kuuleminen ja omasta kokemuksesta kertominen auttavat sinua ymmärtämään omaa tilannettasi paremmin. Samalla voit saada ymmärtävää seuraa ja ystäviä.
Suosittelemme vertaistukea sekä sairastuneelle että läheisille! Vertaistukea voit saada sairaalassa, yhdistyksessä tai verkossa Vertaistukea voit saada sairaalassa toimivilta vapaaehtoisilta vertaistukijoilta.
Sairaudesta riippuen vertaistukijat toimivat joko sairaalan osastoilla tai OLKA-pisteillä aulatiloissa. Joskus sairaalassa asioidessa vertaistukijaa ei jaksa tai ehdi kohdata.
Tällöin kannattaa etsiä vertaistukijaa maksuttoman Toivo-sovelluksen avulla. Toivo-sovelluksessa voit keskustella vertaistukijan kanssa anonyymisti.
Mikäli tiedät itsellesi sopivan potilasjärjestön, kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne.
Lisätietoa eri järjestöistä löydät myös Toivo-sovelluksesta ja Vertaistalo.fi:stä.
Lisätietoa Toivo-sovelluksesta: https://olkatoiminta.fi/toivo/ Lisätietoa Vertaistalosta: https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo
HUS kiittää yhteistyöstä videon toteuttamisessa Keski-Uudenmaan Yhdistysverkostoa ja McDanze - tanssikoulua.
Videon tuotanto HUSin Av-keskus #vertaistuki #toivo #sairaanhyvääseuraa #olka "